sunnuntai 6. helmikuuta 2011

1. viikko Maastrichtissa

Aloitan muistelmieni kirjoittamisen. Osa 1: Saapuminen.

Matka Maastrichtiin oli lyhyesti ilmaistuna tuskainen. Rakas YO-kylä jäi taakse 01:40 tiistain ja keskiviikon välisenä yönä. 2.2.2011. Kun palaan takaisin kevät on pitkällä, lumi sulanut ja orastava kasvillisuus peittää vähitellen alleen vielä talven jäljiltä siivoamattoman ympäristön. Bussimatka Turusta Helsinki-Vantaalle kesti 2,5 tuntia. Täältä lento Berliinin Tegelin kentän kautta Dusseldorfiin, josta junalla Maastrichtiin. Matka-aika venyi lähemmäs kahtatoista tuntia ja nukuttua koko aikana sain vain 1½ tuntia. Junamatkoihin sisältyi hulppeat neljä vaihtoa, joten nukahtaminen junassa olisi ollut sangen kohtalokasta.
Saavuttuani viimein Maastrichtin asemalle olivat minua vastassa yställiset ESN-jampat, jotka tarjosivat pakettiautokyydin uusille vaihtareille suoraan yliopiston Guesthousen päärakennukselle. Tämä olikin erittäin mukavaa, koska 30 kilon kantamukset alkoivat vähitellen painaa liikaa raskaan matkan jäljiltä. Main Guesthouselta avaimet saatuani sain edelleen kyydin asunnolleni Volkspleinille, joka sijaitsee aivan vanhan keskustan tuntumassa ja noin 10 minuutin kävelymatkan päässä tiedekunnasta.

Ikävin puoli Maastrichtissa ovat asumiskustannukset. Saan maksaa 15 neliön soluhuoneestani miltei 450 euroa kuussa. Vertailun vuoksi voin kertoa maksavani Maijan kanssa kaksiostamme noin 500 euroa kuussa. Yksityisiltä markkinoilta olisi mahdollista saada halvempia asuntoja, mutta koska vietän täällä vain neljä kuukautta asuntojen kanssa säätäminen ei suuremmin kiinosta. Onneksi solussamme asuu vain 4 ihmistä ja kämppikset ovat mukavia, yksi Manchesterista, yksi Hongkongista ja yksi Turkista. Turkkilainen tyttö on kyllä tosin lähdössä pian pois, joten vaarana että saamme tänne jonkun italialaisen jättipotin suoraan äidin helmoista. Asunto on kuitenkin hyvällä paikalla ja olen tyytyväinen siihen vaikkakin yhteiset tilat (keittiö, suihku  vessat) ovat melko karmeassa kunnossa, mutta mullahan on viime kesältä kokemusta asumisesta hivenen saataisessa ympäristössä.

Tarvittavat lakanat, peiton, pyyhkeet ja muut sisutusromppeet hain kivasti Heerleenin Ikeasta. Noin 20 minuutin junamatka Maastrichtin asemalta ja lyhyt kävely takasivat lompakolle ystävälliset ostokset. Hintataso oli Suomea halvempi ja rahaa menikin vain vähän yli 30 euroa, kun Guesthouse olisi myynyt pelkät lakanat ja peiton 40 eurolla. Ikeassa tosin ostaminen meinasi tyssätä siihen että en tiennyt Hollantilaista postinumeroani kassalla. Vasta kun ilmoitin etten asu koko maassa niin ostaminen onnistui.

3 kommenttia:

  1. Mitä, eikö se olisi kiva saada sinne joku bilettävä lapsivaihtari? :D Mitähän siellä sitten saa maksaa esim. kaksiosta?

    VastaaPoista
  2. Hahaha. Italialainen jättipotti äidin helmoista! :D Toivottavasti ei käy niin pahasti. Toi kämppä näyttää tosi söpöltä. :)

    VastaaPoista
  3. Ikea on aina ihan paras ulkomailla. En koskaan löytänyt Firenzestä paikkaa, joka olisi oikeasti myynyt lakanoita. Ja täällä olevien lakanoiden kunnosta päätellen... eivät ole muutkaan...

    Tsemppiä sinne päin!

    VastaaPoista