Luovin aika blogin kirjoittamiseen on juuri silloin kun pitäisi kirjoittaa esseetä ja se aika on nyt. Hyvinvointivaltion tulevaisuutta käsittelevä esseeni ei ole juuri päivän aikana edennyt ja tuska lisääntyy hetki hetkeltä. Esseeseen pohjautuva esitelmä pitäisi pitää keskiviikkona ja koko setti palauttaa ensi maanantaina. Tämän ihanuuden lisäksi perjantaina on tentti. Opiskelu Maastrichtissa on muutenkin ollut kuin yhtä tenttiin lukua, joten eiköhän tästäkin jotenkin selvitä.
Eilen hain motivaatiota kirjoittamiseen kirjastolta. Inner City Library on verrattain pieni verrattuna siellä asioivaan opiskelijamäärään nähden. Tenttiviikolla paikat ovatkin tiukassa ja on oltava liikkeellä jo aamulla, mikäli haluaa saada itselleen rauhaisan työskentelytilan. Kirjaston avaamisaikaan opiskelijat pakkautuvat etuovelle ja vartioiden avattua ovet tämä määkivä lauma ryntää sisään toisiaan tönien kuin nälkäiset ihmiset keskitysleirin portilla. Tapahtumaa kutsutaan nimellä the German Run. Nimen etymologia on jäänyt kuitenkin allekirjoittaneelta hämärän peittoon. Olisi mielenkiintoista nähdä vastaava Educariumin kurssikirjaston ovella.
Lopuksi on vielä lausuttava kiitos aina niin toimivalle tekniikalle. Ostin viime vuonna miniläppärin ja ajattelin 350 euron koneen kestävän joitakin vuosia. Fail, kovalevy hajosi pari viikkoa sitten. Sinne meni kivasti osa matkakuvistakin. Onneksi kuitenkin ystäväni Anna ja Mikael kiirehtivät hätiin ja sain osan tiedostoista pelastettua ja konekin toimii ulkoisessa muistitikulla olevan Ubuntun käyttöjärjestelmän avulla. Joka tapauksessa koneen hajoaminen hieman yli vuoden ikäisenä generoi melko maksimaalisen vitutuksen, kun rahaa ei nyt juuri olisi laittaa kaikenlaiseen ylimääräiseen. Takuu olisi toki voimassa, mutta koneen lähettäminen jonnekin 4 viikon huoltojonoon ei ole oikein vaihtoehto juuri nyt. Ylipäänsä mikään laite ei kestä nykyään muutamaa vuotta kauempaa. Osta uusi sanoo kiero kauppias ja tyhmät kuluttajat ostavat. Onneksi kotona Turussa minua odottaa vanha kunnon 70-luvulla valmistettu leivänpaahdin, joka toimii edelleen. Se paahdin onki valmistettu DDRssä. Saksalaista laatua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti